KYYNÄRTUTKIMUSTILASTO

Päivitetty joulukuussa 2020

Tiedostot on rakennettu käyttämällä Suomen kennelliiton virallista jalostustietojärjestelmää sekä Piia Säterin ja Eveliina Valtavainion kokoamaa ja ylläpitämää tilastoa presa canarioiden (FCI) virallisista ja epävirallisista terveystiedoista.

Kaikki kopioiminen ja jakaminen ilman lupaa on kiellettyä!

Material on this site is (c) Krista Back. All copying and re-posting without permission is prohibited.

Luvan kysyminen kikapoon.presacanario@gmail.com

Toukokuu vuonna 2020

Kyynärät 131/396 (33.08%) puhtaat 97kpl (74.05%) ei puhtaat 34kpl (25.95%)

Joulukuu vuonna 2020

Canarioita on syntynyt vuodesta 2006 lähtien 57 pentuetta, 431 pentua 

Kyynäriä on tutkittu 33,87% 146/431. Terveitä 0/0 tutkimustuloksen saanneita koiria on 76,03% (111kpl) muita tuloksia saanneita on 23,97% (35kpl).

Kyynär tuloksen 0/1 tai 1/0 saaneita koiria on 13,01% (19kpl)

Kyynär tuloksen 1/1 saaneita koiria on 7,53% (11kpl)

Kyynär tuloksen 0/2 tai 2/0 saaneita koiria on 0,68% (1kpl)

Kyynär tuloksen 1/2saaneita koiria on 0,68% (1kpl)

Kyynär tuloksen 2/2 saaneita koiria on 1,37% (2kpl)

Kyynär tuloksen 3/3 saaneita koiria on 0,68% (1kpl)

Kyynäreitä tutkiessa on hienoa huomata, että vaikka presa canario on raskasrakenteinen koira, joka on etupainoinen ja aiheuttaa näin jo painollaan kyynäreille taakkaa, on kuvatuista koirista isoin osa täysin terveitä kyynäreistä ja määrällisesti isoimmat sairaudet on 0/1 tai 1/0 lievämuutoksia kyynären häiriöitä.

Kantaa on kuitenkin tutkittu virallisesti vielä hyvin pieni määrä koko Suomen kantaa katsoen, vain 33,87%.


KYYNÄRNIVELEN KASVUHÄIRIÖT

Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan sairaus, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi.

Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen, että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä.

Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 - 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Omistajan voi olla vaikea havaita koiran ontumista, jos kasvuhäiriö on molemminpuolinen. Toisinaan kasvuhäiriö on molemmissa kyynärnivelissä, vaikka koira ontuu vain toista jalkaa. Usein oireet huomataan vasta aikuisiällä ja silloin oireet johtuvat kasvuhäiriön seurauksena kehittyneestä nivelrikosta. Kiinnittymätön kyynärpään uloke ei välttämättä oireile nuorella koiralla ja se voi olla röntgenkuvauksen sivulöydös.

Kasvuhäiriöiden ja niiden erilaisten kirurgisten hoitojen tehosta ja pitkäaikaisennusteesta ei ole olemassa kattavia tutkimuksia. Leikkaushoidon hyöty on epävarma, jos nivelessä on jo selvät nivelrikon merkit. Kaikkien kyynärnivelen kasvuhäiriöiden seurauksena on ainakin hoitamattomana yleensä nivelrikko. Leikattuunkin jalkaan kehittyy usein jonkin asteinen nivelrikko, mutta sen määrä voi olla vähäisempää ja se voi kehittyä myöhemmin kuin ilman leikkausta hoidetussa nivelessä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Nivelrikon hoidossa tärkeitä ovat painon pudotus, liikunnan rajoitus ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi voidaan käyttää nivelnesteen koostumusta parantavia lääkkeitä ja ravintolisiä.

Suomessa kyynärnivelkuvien arviointi perustuu pääasiassa nivelrikon merkkeihin, mutta myös muut kasvuhäiriöön viittaavat röntgenlöydökset huomioidaan. Jalostusarvoindeksit (BLUP-indeksit) tehostavat jalostusvalintaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran oman tuloksen lisäksi sen kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria.








Suomessa arvostelussa käytetään IEWG:n (International Elbow Working Group) esittämää kansainvälistä kyynärniveldysplasian arvosteluasteikkoa:

0 Ei muutoksia

Normaali kyynärnivel.

1 Lievät muutokset.

Lievät nivelrikkomuutokset (artroosi) yleensä ensiksi kyynärpään ulokkeen (processus anconaeus) yläpinnassa (2 mm vahvuuteen saakka) ja/tai lieveästi lisääntynyttä luun tiiviyttä varislisäkkeen (processus coroneidu) kantaosassa.

2 Kohtalaiset muutokset.

Edellä mainittuja muutoksia 5 mm saakka ja/tai selkeästi lisääntynyttä luun tiiviyttä varislisäkkeen kantaosassa ja/tai muita kyynärniveldysplasiaan (kiinnittymätön kyynärpään uloke, sisemmän varislisäkkeen sairaus, osteokondroosi) viittaavia muutoksia ja/tai lievää nivelen epämuotoisuutta.

3Voimakkaat muutokset.

Edellisen ylittävät nivelrikkomuutokset/voimakas nivelen epämuotoisuus. Todettavissa oleva kyynärniveldysplasia (kiinnittymätön kyynärpään uloke, isemmän varislisäkkeen sairaus, osteokondroosi).

Teksti: ELT Anu Lappalainen